Onko maallamme malttia kaupungistua?

Kaupunkipolitiikan tiekartta

Suomi on kaupungistunut vauhdilla. Väki vyöryi 1950- ja 1960-luvuilla kaupunkeihin. Kaupungeista tuli kaupunkiseutuja 70–80-luvuilla, ja 90-luvulla kasvoivat yhden käden sormilla laskettavat kasvukeskukset. Viime vuosikymmenillä myös muutamat maakuntakeskukset ja pienemmätkin paikkakunnat ovat pääs-seet kasvuun kiinni. Mikä on tulevien vuosikymmenten trendi? Miten valtiovallan tulisi suhtautua kau-pungistumiseen seuraavalla vaalikaudella? Suomeen pitää rakentaa ainakin puoli miljoonaa asuntoa seuraavien 15 vuoden aikana, mihin ja miten ne halutaan ohjata? Pelkästään asuntotuotannon osalta tämä on 100 miljardin euron kysymys.

Nämä kysymykset askarruttavat myös työmarkkinaosapuolia. SAK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus ja Talonrakennusteollisuus hankkivat kumppanikseen asiaa pohtimaan Rakennustietosäätiön, SKOL:n ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen. Alkuvuoden 2015 aikana nämä seit-semän tahoa ovat yhdessä asiantuntijoiden kanssa keskustelleet Suomen kaupungistumisen näkymistä kolmessa työpajassa. Istuntojen tulokset on koottu käsillä olevaan raporttiin, joka sisältää tulevaisuus-kuvan lisäksi kahdeksan toimenpide-ehdotusta maan uudelle hallitukselle. Valtion tehtävä on mahdollis-taa kaupunkien kehittäminen. Kaupunkipolitiikkaa tekevät kuitenkin kaupungit ja kaupunkilaiset.

Raportin on koostanut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, joka vastaa raportin sisällöstä. Työhön ovat osallistuneet MDI:ssä allekirjoittaneiden lisäksi Timo Hämäläinen, Petri Jalasto, Sinikukka Pyykkö-nen ja Satu Tolonen. Työskentelyssä mukana olleet tilaajien edustajat ja kutsutut asiantuntijat on mainittu liitteessä. Lausumme heille kaikille suuret kiitokset inspiroivasta työskentelystä.

Janne Antikainen ja Eero Holstila

Lue julkaisu kokonaan (pdf)