Asuntoreformiyhdistyksen historia
Asunto kuuluu ihmisen perustarpeisiin, ja siitä seuraa asuntokysymyksen sosiaalinen luonne ja asuntopolitiikan yhteiskunnallinen perustelu. Asuntoreformi on asunto-olojen uudistamista, jossa painopisteet ajan myötä vaihtelevat.
Asuntoreformiyhdistys perustettiin 1910 nimellä ”Yhdistys yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi”. Yhdistyksen tavoitteena oli Suomen asuntososiaalisen tilanteen parantaminen. Asuntoreformiyhdistyksen perustavaan kokoukseen osallistuivat K.J. Ståhlberg ja J.K. Paasikivi. Asuntoreformin tarve kärjistyi Suomen kaupungistuessa. Esiintyi suoranasta kurjuutta. Hygieeniset ja terveydelliset olot olivat ala-arvoiset monilla työväen asuttamilla esikaupunkialueilla.
Suomen asuntoreformia siivittivät 1900-luvun alussa kansainväliset tuulet. Britanniassa oli syntynyt Ebenezer Howardin muotoilema puutarhakaupunkiaate. Se tarttui Asuntoreformiyhdistykseen, ja on osoittautunut elinvoimiseksi. Asuntoreformiyhdistyksen panos oli keskeinen, kun suomalaisen puutarhakaupungin mallikappale, Puu-Käpylä, rakennettiin 1920-luvulla. Tavoitteena eivät olleet vain valoisuus, vehreys ja väljyys, vaan kaikki piti saada aikaan taloudellisesti. Yhdistyksen lähtökohtiin kuuluu, että oikeus kunnon asumiseen koskee kaikkia väestöryhmiä.
Asuntoreformiyhdistys järjesti vuonna 1917 Ensimmäisen yleisen suomalaisen Asuntokongressin. Lisäksi Asuntoreformiyhdistys oli aloitteentekijänä ja toteuttajana 1920-luvulla Puu-Käpylän rakentamisessa. Lähes kaikki suomalaiset yleishyödylliset asuntorakennuttajat, kuten HAKA, SATO, Avara ja kunnalliset toimijat on ideoitu Asuntoreformiyhdistyksen kokouksissa. Suuren suomalaisen lähiörakentamisen tekijät löytyvät Asuntoreformiyhdistyksen 1960-luvun jäsenkunnasta.
Yhdistyksen tarkoituksena on ollut yleishyödyllisen asuntotuotannon edellytysten kehittäminen ja asuntopoliittinen valistustyö. Asuntoreformiyhdistyksessä on sen historian aikana toiminut monia tärkeistä yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten Alvar Aalto, Miina Sillanpää, Birger Brunila ja Hilding Ekelund. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet ylipormestari Teuvo Aura, silloinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja, rakennusneuvos Ben Grass ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.
Asuntoreformiyhdistyksen ja samalla suomalaisen asuntopolitiikan satavuotista historiaa kuvaa toimittaja Esko Nurmen kirjoittama historiikki ”Alussa oli hellahuone, Asuntoreformiyhdistys 1910-2010”.
ARY:n nykyinen toiminta ja tavoitteet
ARY:n toiminnan tarkoituksena on yleishyödyllisen asuntotuotannon ja asumisen edellytysten kehittäminen, yhdyskuntasuunnittelun edistäminen ja yleinen asuntopoliittinen valistustyö.
Yhdistyksen tavoitteena on toimia valtakunnallisena asumisen alan keskustelufoorumina, joka edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä alan ammattilaisten välillä. Toiminnassa keskitytään asumisen uudistuksiin ja ilmiöihin, sekä toimintaympäristön ajankohtaisiin muutoksiin. Yhdistys tarkastelee näiden muutosten vaikutuksia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän asuntopolitiikan näkökulmasta. Lisäksi yhdistys seuraa aktiivisesti asumisen alan kannalta merkittävien lakiuudistusten etenemistä.
Toiminnan ytimessä ovat ajankohtaiset seminaarit, joissa jäsenille tarjotaan tuoreinta tietoa asumisen kentältä sekä mahdollisuus verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa. Seminaarien sisältö rakennetaan ajassa elävien ilmiöiden ja tulevaisuuden näkymien pohjalta. Seminaareissa edistetään monimuotoista ja -arvoista keskustelua ja tuodaan esiin eri näkökulmia kutsumalla puhujiksi tutkijoita, asiantuntijoita, politiikkoja ja alan keskeisiä toimijoita.
Jäsenmäärä on vakiintunut noin 200 jäseneen. Jäsenistöön kuuluu laaja-alainen joukko asuntopolitiikan, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisia julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta ympäri Suomen. Yhdistykseen ovat tervetulleita liittymään kaikki asumisen alan ammattilaiset.
ARY on Osuuskunta Suomen Asuntomessut jäsen, ja sen hallituksessa ja hallintoneuvostossa toimii yhdistyksen edustajat.
